Predictive value of plasma proenkephalin and neutrophil gelatinase-associated lipocalin in acute kidney injury and mortality in cardiogenic shock

Background: Acute kidney injury (AKI) is a frequent form of organ injury in cardiogenic shock. However, data on AKI markers such as plasma proenkephalin (P-PENK) and neutrophil gelatinase-associated lipocalin (P-NGAL) in cardiogenic shock populations are lacking. The objective of this study was to assess the ability of P-PENK and P-NGAL to predict acute kidney injury and mortality in cardiogenic shock. Results: P-PENK and P-NGAL were measured at different time points between baseline and 48 h in 154 patients from the prospective CardShock study. The outcomes assessed were AKI defined by an increase in creatinine within 48 h and all-cause 90-day mortality. Mean age was 66 years and 26% were women. Baseline levels of P-PENK and P-NGAL (median [interquartile range]) were 99 (71-150) pmol/mL and 138 (84-214) ng/mL. P-PENK > 84.8 pmol/mL and P-NGAL > 104 ng/mL at baseline were identified as optimal cut-offs for AKI prediction and independently associated with AKI (adjusted HRs 2.2 [95% CI 1.1-4.4, p = 0.03] and 2.8 [95% CI 1.2-6.5, p = 0.01], respectively). P-PENK and P-NGAL levels at baseline were also associated with 90-day mortality. For patients with oliguria 6 h before study enrollment, 90-day mortality differed significantly between patients with low and high P-PENK/P-NGAL at baseline (5% vs. 68%, p 105.7 pmol/L and P-NGAL(24h) > 151 ng/mL had unadjusted hazard ratios of 5.6 (95% CI 3.1-10.7, p <0.001) and 5.2 (95% CI 2.8-9.8, p <0.001) for 90-day mortality. The association remained significant despite adjustments with AKI and two risk scores for mortality in cardiogenic shock. Conclusions: High levels of P-PENK and P-NGAL at baseline were independently associated with AKI in cardiogenic shock patients. Furthermore, oliguria before study inclusion was associated with worse outcomes only if combined with high baseline levels of P-PENK or P-NGAL. High levels of both P-PENK and P-NGAL at 24 h were found to be strong and independent predictors of 90-day mortality.Peer reviewe

Predictive value of plasma proenkephalin and neutrophil gelatinase-associated lipocalin in acute kidney injury and mortality in cardiogenic shock

Background: Acute kidney injury (AKI) is a frequent form of organ injury in cardiogenic shock. However, data on AKI markers such as plasma proenkephalin (P-PENK) and neutrophil gelatinase-associated lipocalin (P-NGAL) in cardiogenic shock populations are lacking. The objective of this study was to assess the ability of P-PENK and P-NGAL to predict acute kidney injury and mortality in cardiogenic shock. Results: P-PENK and P-NGAL were measured at different time points between baseline and 48 h in 154 patients from the prospective CardShock study. The outcomes assessed were AKI defined by an increase in creatinine within 48 h and all-cause 90-day mortality. Mean age was 66 years and 26% were women. Baseline levels of P-PENK and P-NGAL (median [interquartile range]) were 99 (71-150) pmol/mL and 138 (84-214) ng/mL. P-PENK > 84.8 pmol/mL and P-NGAL > 104 ng/mL at baseline were identified as optimal cut-offs for AKI prediction and independently associated with AKI (adjusted HRs 2.2 [95% CI 1.1-4.4, p = 0.03] and 2.8 [95% CI 1.2-6.5, p = 0.01], respectively). P-PENK and P-NGAL levels at baseline were also associated with 90-day mortality. For patients with oliguria 6 h before study enrollment, 90-day mortality differed significantly between patients with low and high P-PENK/P-NGAL at baseline (5% vs. 68%, p 105.7 pmol/L and P-NGAL(24h) > 151 ng/mL had unadjusted hazard ratios of 5.6 (95% CI 3.1-10.7, p <0.001) and 5.2 (95% CI 2.8-9.8, p <0.001) for 90-day mortality. The association remained significant despite adjustments with AKI and two risk scores for mortality in cardiogenic shock. Conclusions: High levels of P-PENK and P-NGAL at baseline were independently associated with AKI in cardiogenic shock patients. Furthermore, oliguria before study inclusion was associated with worse outcomes only if combined with high baseline levels of P-PENK or P-NGAL. High levels of both P-PENK and P-NGAL at 24 h were found to be strong and independent predictors of 90-day mortality.Peer reviewe

Capillary electrophoresis for monitoring of carboxylic, phenolic and amino acids in bioprocesses:Dissertation

Bioprosessitekniikka on monitieteellinen teollisuudenala, joka yhdistää biologian ja kemian tietämyksen kemiantekniikkaan. Se on kasvava teollisuudenala, koska sen sovellukset ovat hyvin tärkeitä ruoka-, farmasia-, diagnostiikka- ja kemianteollisuudelle. Tämän lisäksi riippuvuutta öljystä tulee vähentää merkittävästi, mikä mahdollistaa uuden ja innovatiivisen tutkimuksen petrokemikaalituotteiden korvaamiseksi. Bioprosessit ovat prosesseja, jotka käyttävät soluja ja/tai niiden osia tuottamaan haluttuja tuotteita. Bioprosesseja on jo käytetty polttoaineiden ja kemikaalien tuottamiseen, erityisesti etanolin ja ns. building-block kemikaalien, kuten karboksyylihappojen, tuottamiseen. Jotta bioprosesseista saadaan tehokkaampia ja taloudellisesti kannattavampia, raaka-aineiden on oltava halpoja ja bioprosessien on toimittava optimaalisissa olosuhteissa. Erilaisten parametrien mittaaminen on välttämätöntä, sillä ne antavat tietoja prosessin tilasta ja kriittisistä prosessiparametreista, joita ovat biomassa, lähtöaineet ja tuotteet. Offline-mittausten lisäksi online- määritykset kasvattavat merkitystään bioprosessien optimoinnissa. Kapillaarielektroforeesi (CE) on monipuolinen analyysitekniikka, jolla ei ole rajoituksia polaaristen liuottimien, analyyttien tai näytteiden kanssa. Optimoitujen menetelmien korkea resoluutio ja tehokkuus mahdollistavat nopean detektoinnin ja kvantifioinnin. Tämä työ osoittaa CE:n potentiaalin monipuolisena bioprosessimonitorointityökaluna. Osana tätä tutkimusta kaupallinen CE-laitteisto muutettiin toimimaan online-analysointilaitteistona prosessien automaattista monitorointia varten. Tämä työ kuvaa kolme offline-CE analyysimenetelmää karboksyyli-, fenoli- ja aminohappojen analysointiin sekä yhden online-CE analyysimenetelmän karboksyylihappojen monitorointiin bioprosessien aikana. Käytetyt detektointimenetelmät olivat epäsuora ja suora UV sekä laser-indusoitu fluoresenssi. Työn tuloksia voidaan käyttää bioprosessiolosuhteiden optimoinnissa, elinvoimaisempien ja kestävämpien mikro-organismien kehittämisessä sekä bioprosessien dynamiikan tutkimisess

Monialaisen yhteistyön ja asiakasohjauksen kehittäminen Kelan ja kuntien välillä : Toimintatutkimus perustoimeentulotuen siirrosta Kelaan

Tutkimuksessa tarkastellaan Kelan ja Eksoten (Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin) yhteistyön ja asiakasohjauksen kehittämistä sosiaalityön kehittämishankkeessa ajalla 1.1.2017–31.7.2019. Tavoitteena oli luoda uutta tietoa Kelan ja kuntien väliseen yhteistyöhön vaikuttavista asioista. Lisäksi tutkittiin, millaisilla yhteistyömalleilla voidaan tukea Kelan ja kuntien välistä yhteistyötä ja asiakasohjausta etenkin heikoimmassa asemassa olevien asiakkaiden osalta. Hankkeen ajaksi Etelä-Karjalaan perustettiin työryhmä, johon osallistui 21 työntekijää Kelan asiakkuuspalveluista ja etuuspalveluista, Eksoten aikuissosiaalityöstä ja maahanmuuttopalveluista sekä Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksesta Socomista. Aineistona olivat hankkeessa toteutetut muistiot, dokumentit, kyselylomaketutkimukset (alkukysely n = 37 ja seurantakysely n = 29), ryhmähaastattelu (osallistujia 8), yksilöhaastattelu, loppukysely työryhmälle (n = 9) ja tutkimuspäiväkirja. Teoreettinen viitekehys muodostui professioista, monialaisesta yhteistyöstä, asiakasohjauksesta ja sosiaalisista oikeuksista. Alkukyselyssä ja työryhmän keskusteluissa selvitettiin, millaisia haasteita yhteistyössä ja asiakasohjauksessa oli. Näiden pohjalta suunnitelluista malleista toimiviksi osoittautuivat tutustuminen toisten työhön, infot aikuissosiaalityöstä ja maahanmuuttopalveluista Kelan työntekijöille, jalkautuminen, Kela-infot maahanmuuttajille ja asiakkuusvastaavapalvelu. Monialaista yhteistyötä ja asiakasohjausta kehittämällä lisätään toisten työn tuntemista ja arvostusta toisia työntekijöitä kohtaan. Tärkeä tavoite on varmistaa, että sosiaalipalveluita tarvitsevat asiakkaat tunnistetaan ja ohjataan sosiaalipalveluiden piiriin. Kohdennetulla palvelulla voidaan tukea erityistä tukea tarvitsevien asiakkaiden tilanteen kokonaisvaltaista hahmottamista ja ohjausta oikeisiin palveluihin.30,00 euroanonPeerReviewedVertaisarvioimato

Kohti parasta palvelua : Asiakaspalveluprosessien kehittäminen Kelan Etelä-Karjalan vakuutuspiirissä

Tässä opinnäytetyössä kartoitettiin Etelä-Karjalan vakuutuspiirin asiakkaiden hakemusten käsittelyprosessia hakemuksen jättämisestä päätöksen saamiseen. Tutkimuksessa selvitettiin myös sitä, mitkä asiat vaikuttavat asiakkaan asiointikanavan valintaan. Tutkimuksen tavoitteena oli lisätä asiakasymmärrystä sekä kartoittaa asiakaspalveluprosessin vahvuuksia ja kehittämiskohtia. Tutkimuksessa käytettiin laadullista tutkimusmenetelmää. Aineisto kerättiin haastattelemalla 16 Kelan asiakasta marraskuun 2013 - maaliskuun 2014 aikana. Jokainen asiakas haastateltiin kaksi kertaa. Ensimmäinen haastattelu tehtiin kun he olivat toimittaneet hakemuksen, ja toinen, kun he olivat saaneet päätöksen. Haastateltavat olivat toimittaneet hakemuksen joko toimistopalveluun, yhteispalvelupisteeseen, postitse, sähköiseen asiointipalveluun tai kun he olivat asioineet ajanvarauksella. Haastattelut litteroitiin ja analysoitiin sisällön analyysin avulla. Tutkimus osoitti, että palvelukanavan valintaan vaikuttivat neuvojen tarve, hakemuslomakkeen selkeys, liitteiden toimittamisen tarve, helppous, toimistopalvelun sijainti sekä mahdollisuus tai halukkuus käyttää sähköisiä palveluja. Jos halutaan ohjata asiakkaita asiakaspalvelusta muihin palvelukanaviin, tulee kiinnittää huomiota etenkin hakemusten selkeyteen, sähköisen palvelun helppokäyttöisyyteen sekä liitteiden toimittamisen selkeyteen ja helppouteen. Sähköisten liitteiden toimittaminen ja ajanvarausmahdollisuus ovat uusia palvelumuotoja, joita tulisi markkinoida enemmän. Hakemusprosessissa asiakkaille tärkein asia on hakemuksen käsittelyn nopeus sekä lisäselvitysten pyytäminen kerralla. Asiakkaat toivovat, että heiltä pyydetään lisäselvitykset mieluiten puhelimella tai sähköpostilla. Yleisistä asioista toivotaan tietoa kirjallisesti (lehdet, kotiin jaettavat esitteet) sekä sähköpostin tai internetin välityksellä. Tutkimuksen mukaan päätöksiä pidetään selkeinä, mutta niiden perusteluihin tulee kiinnittää enemmän huomiota. Jatkotutkimuksena voisi tutkia, miten lisäselvitysten pyytämistä voitaisiin tehostaa ja selkeyttää. Jatkotutkimuksena voisi tarkastella myös vakuutuspiirin sisäisiä prosesseja sekä sitä, miten koko Kelan tasolla asiakaspalvelijoiden osaaminen turvataan muuttuvassa toimintaympäristössä.The purpose of this study was to study customer service processes of the Social Insurance Institution of Finland (Kela) and increase customer understanding. The aim was to find out Kela’s strengths and development points. Secondary purpose was to find out the reasons behind the selection of various service channels. Customers can choose between delivering their application to the local office, sending the application by mail or by e-services. Customers can also make an appointment to the local office of choice. The study was qualitative. Data for this study were collected by interviewing Kela´s customers (n= 16). Customers were interviewed twice. The first interview was made when they submitted their application and the second took place after receiving the decision. The results were analyzed using inductive content analysis. Based on the findings, Kela´s customers come to the local office when they have questions about the application or when they have to attach requested documents to the application. They book an appointment when they want to get customer service without queuing or when they need help with the difficulties with filling in the application or the situation they are facing. Most of the customers prefer to use the online services, if they are easy to use. Customers wish to have decisions quickly. They also hope that if any additional documents are needed, Kela’s personnel would call them rather than send a letter. They also hope that all documents might be requested at one time. Further study is required to find out how Kela could improve its processes, so that customers would know better which documents should be delivered

Glycolic acid production in the engineered yeasts Saccharomyces cerevisiae and Kluyveromyces lactis

BACKGROUND: Glycolic acid is a C2 hydroxy acid that is a widely used chemical compound. It can be polymerised to produce biodegradable polymers with excellent gas barrier properties. Currently, glycolic acid is produced in a chemical process using fossil resources and toxic chemicals. Biotechnological production of glycolic acid using renewable resources is a desirable alternative. RESULTS: The yeasts Saccharomyces cerevisiae and Kluyveromyces lactis are suitable organisms for glycolic acid production since they are acid tolerant and can grow in the presence of up to 50 g l(-1) glycolic acid. We engineered S. cerevisiae and K. lactis for glycolic acid production using the reactions of the glyoxylate cycle to produce glyoxylic acid and then reducing it to glycolic acid. The expression of a high affinity glyoxylate reductase alone already led to glycolic acid production. The production was further improved by deleting genes encoding malate synthase and the cytosolic form of isocitrate dehydrogenase. The engineered S. cerevisiae strain produced up to about 1 g l(-1) of glycolic acid in a medium containing d-xylose and ethanol. Similar modifications in K. lactis resulted in a much higher glycolic acid titer. In a bioreactor cultivation with d-xylose and ethanol up to 15 g l(-1) of glycolic acid was obtained. CONCLUSIONS: This is the first demonstration of engineering yeast to produce glycolic acid. Prior to this work glycolic acid production through the glyoxylate cycle has only been reported in bacteria. The benefit of a yeast host is the possibility for glycolic acid production also at low pH, which was demonstrated in flask cultivations. Production of glycolic acid was first shown in S. cerevisiae. To test whether a Crabtree negative yeast would be better suited for glycolic acid production we engineered K. lactis in the same way and demonstrated it to be a better host for glycolic acid production